(Ylioppilas)essee

Äidinkielen ylioppilasessee kokeessa on kahdenlaisia tehtävätyyppejä. Otsikkoessee ja aineistoessee.

Otsikkoessee:
Otsikkoesseen valmiiksi annettu otsikko voi olla mitä vain. Esimerkiksi "mihin tarvitsemme Facebookia?" Otsikot on annettu joissain valmiiksi ja ne on lihavoitu, eikä niitä saa vaihtaa. Muihin pitää keksiä omat otsikot. Pituus on noin koko konsepti eli 400 sanaa.
Ensiksi lukijan pitää selvittää itselleen mikä on otsikon pääkäsite ja että mistä näkökulmasta tekstiä pyydetään tarkastelemaan. Tärkeää on huomioida merkit kuten !, ? , missä muodossa ovat verbit ja millaisia kysymyssanoja käytetään.
Seuraavaksi lukijan tulee tehdä päätös siitä, mitkä asiat ovat tärkeämpi kuin toiset ja valita ne omaan tekstiin. Kannattaa tehdä ajatuskartta. Sitten kannattaa suunnitella tekstin rakenne.
Tekstin kirjoittaminen kannattaa aloittaa suoraan asian käsittelystä. Kannattaa pitää kappaleet sidoksissa toisiinsa ettei jokainen kappale kuulosta ihan eri teksteihin kuuluvilta. Muista sidoskeinot.
Aloitus tulee sovittaa aiheeseen ja tyyliin. Aloituksen jälkeen tulee laatia lopetus jonka täytyy tuntua lopetukselta. Lopetuksessa ei saa tulla ilmi mitään uutta aisaa. Viimeiseksi tulee laatia otsikko jos sellainen tulee tehtävänannon perusteella tehdä. Hyvä otsikko antaa vihjeen kirjoitelma sisällöstä.
Tarkista, että otsikko sopii kappaleisiin. Lopuksi pitää tarkistaa oikeinkirjoitus.

Aineistoessee:
Voi olla aineistona monenlaisia tekstejä, kuten: lehtijuttuja, tilastoja, mainoksia, sarjakuvia, kaunokirjallisia tekstejä, aforismeja.
Aineistoesseessä pitää olla dialogia, eli kirjoittaja ja aineisto niin sanotusti keskustelee keskenään. Vaatii paitsi kirjoittamisen myös lukemisen taitoja. Hyvä aineistopohjainen essee osoittaa, että kirjoittaja ymmärtää hyvin lukemaansa tekstiä, kykenee arvioimaan sitä ja käyttämään siinä käytettyjä ajatuksia oman ajattelun pohjana.
Aineistoesseekin alkaa tehtävänannon analyysillä. Aina käytettävä ainoistoa ja käytettävä sitä läpi tekstin. Painopisteen tulee kuitenkin olla aineiston kirjoittajan ajatuksissa.
Tekstiä tulee selostaa selkeästi. Kirjoittajan tulee olla tarkka, että aineiston sisältö välittyy oikein.
Aineistoa tulee käsitellä tehtävänannon edellyttävällä tavalla. Tarvittaessa aineistoa siteerataan sanatarkasti, mutta liian pitkiä siteerauksia tulee välttää. Siteeraaminen kannattaa silloin, kun on vaikeaa esittää tiettyä aineiston ajatusta oikeasävyisenä.
Pohjatekstin kaikki tiedot tulee mainita ensimmäisessä viittauksessa. Kun tiedot on kerrottu, aineistoon voi viitata vain kirjoittajan sukunimellä.
Tekstin kirjoittaminen tapahtuu samaan tyyliin kuin otsikkoesseessä.